Väinö Hämeen-Anttila (sukunimi vuoteen 1906 Andelin; 24. heinäkuuta 1878 Lahti – 27. tammikuuta 1942 Hämeenlinna) oli suomalainen toimittaja, kääntäjä ja kirjailija. Hän käytti myös nimimerkkejä V.A., V.H., V.H.A ja Mikko Vilkastus.

Hämeen-Anttilan vanhemmat olivat kelloseppä Johan Erland Andelin ja Karolina Johander. Hän pääsi ylioppilaaksi 1894 ja valmistui 1907 filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi. Hämeen-Anttila oli sanomalehtitoimittajana Yhdysvalloissa 1896–1898 ja Hämeen Sanomien päätoimittajana kahteen otteeseen 1898–1902 sekä 1911–1914. Hän oli myös Mikkelin Sanomain päätoimittaja ja kirjapain...  Näytä lisää

Annie Wood syntyi Lontoossa 1. lokakuuta 1847. Hänen isänsä, joka oli lääkäri, kuoli Annien ollessa vielä lapsi vuonna 1852. Kahdeksantoista-vuotiaana Annie solmi avioliiton pastori Frank Besantin kanssa, josta lii-tosta syntyi kaksi lasta. Annie oli silloin harras kristitty ja otaksui, että avioliitto pappismiehen kanssa olisi onnellinen. Toisin kuitenkin kävi. Pastorilla taisi olla vankat käsityksensä aviomiehen arvovallasta ja vaimon kuuliaisuudesta. Hänen vai-onsa, silloin vielä nuoren tytön, sisimmässä paloi taasen vapauden kaipuu, vaikka se vielä oli osaksi tuntematon hänelle itselleenkin. Pakkoa vastaan hän kapinoi s...  Näytä lisää

August Vilhelm Ervasti (sukunimi vuoteen 1876 Ervast; 4. joulukuuta 1845 Raahe – 8. elokuuta 1900 Helsinki) oli suomalainen lehtimies, tutkimusmatkailija ja Karjalan sivistystyön vaalija.

Ervastin vanhemmat olivat piirilääkäri Petter Ervast ja Augusta Vilhelmina Basilier. Hän pääsi ylioppilaaksi 1863 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1869, harjoitettuaan silti myös lakitieteen opintoja. Ervasti oli Pohjois-Suomi -nimisen lehden toimittaja Oulussa 1878 -1883 ja Tilastollisen päätoimiston aktuaari 1886 -1900. Lehtimiehen työnsä aikana Ervasti teki kaksi matkaa pohjois- ja itärajan taakse, 1879 ja 1882, joista laati ...  Näytä lisää

Suomalainen maisema- ja symbolistimaalarina tunnettu taidemaalari, arkkitehti ja kirjailija (6.2.1875 -10.12.1958).
Grönbärj opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1892-95 sekä Helsingin yliopiston piirustussalissa 1899 -1900.

Arkkitehtuuriuransa nuori rakennusmestari aloitti 1895 ja lopetti Lars Sonck'in arkkitehtitoimistossa Helsingissä, joka edusti vahvasti uusia aatteita. Sittemmin freelancerina Grönbärj suunnitteli Sunnanlidin lisäksi mm. Virkkalan työväentalon, Tietolan ja usealle sukulaiselle huviloita

Teosofia ja tolstoilaisuus vaikuttivat voimakkaasti Grönbärjin maailmankatsomukseen. Jo nuorena hän o...  Näytä lisää

Arvid Järnefelt (16.11.1861 - 27.12.1932) oli tolstoilaisen maailmankuvan sisäistänyt kirjailija. Omatunto-lehden avustaja, jonka luona Lohjalla Pekka Ervast vietti pari päivää pohtiessaan elämäntehtävänsä. Hän oli mukana kivijalan teossa ja puutarhapellon kitkemisessä.

- - - kuljimme rinnatusten maantiellä, Järnefelt taluttaen hevosta päitsestä, ja keskustelimme jumalasta; ikäänkuin loppupäätökseksi Järnefelt kääntyi puoleeni ja sanoi hiljaa syvästä vakaumuksesta sointuvalla äänellä:
”Niin, jumala on rakkaus — siinä kaikki.”
Järnefelt saattoi minua kappaleen matkaa poistuessani junalle ja kysyi hyv�...  Näytä lisää

Yrjö Henrik Kallinen (15.6.1886 Oulu – 1.1.1976 Helsinki) oli osuustoimintaliikkeessä ja kansanvalistustyössä uransa luonut suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko. Hän tuli tunnetuksi ennen kaikkea rauhanaatteen puolestapuhujana Suomessa, mutta toimi myös Suomen puolustusministerinä vuosina 1946–1948. Kallinen toimi vuosikymmenien ajan osuuskauppaliikkeen valistustyöntekijänä ja hänet muistetaan sytyttävänä puhujana. Hän oli kiinnostunut itämaisesta filosofiasta ja teosofiasta. Itseoppinut Kallinen sai opetusneuvoksen arvonimen vuonna 1957.

Kallinen liittyi vuonna 1909 pari vuotta aiemmin perustettuun Suomen Teos...  Näytä lisää

Vihtori Kosonen (1873–1934) oli suomalainen toimittaja, kirjankustantaja ja vapaa-ajattelija.
Toimi Työmies-sanomalehden taloudenhoitajana, kunnes muutti Yhdysvaltoihin 1898 missä toimi vuonna 1903 ilmestymisensä aloittaneen Amerikan Suomalaisen Työmiehen ensimmäisenä päätoimittajana ja sieltä käsin toimi kaunokirjallisen viikkolehden Työmiehen Illanvieton avustajana
Suomeen palattuaan työskenteli aluksi Tampereella ilmestyneen Kansan Lehden taloudenhoitajana. Vuoden 1905 suurlakon yhteydessä hän kuului paikallisen suurlakkokomitean valiokuntaan.
Vuosina 1915–1918 Kosonen toimi kirjailija Eino Leinon perustaman Sunnunta...  Näytä lisää

Carl Axel von Kothen (15. elokuuta 1871 Hamina - 7. heinäkuuta 1927 Tammisaari) oli suomalainen laulaja, laulunopettaja ja säveltäjä. Hän opiskeli ulkomailla eurooppalaisissa musiikkikeskuksissa. Hän toimi 1908-1924 Helsingin musiikkiopiston laulunopettajana. Hän sävelsi yksin- ja kuorolauluja, piano- ja orkesteriteoksia, muun muassa sinfonian, sekä kantaatteja ym. Hän konsertoi laulajana kotimaassa, Pietarissa, Berliinissä ja Pariisissa

Axel von Kothenin kantaatti "Mestaria oottain” sooloille, köörille ja pianolle (Anna ja Willie Angervo, T. S. N. L:n sekakuoro Heikki Halosen johtamana y. m.) esitettiin vuoden 1917 vuosijuh...  Näytä lisää

Charles Leadbeater syntyi Englannissa 17. helmikuuta 1847 — tai ainakin sellainen käsitys lienee tavallisin. Hänen elämäkertansa kirjoittaja Hugh Shearman kertoo kuitenkin pienessä englanninkielisessä vihkossaan, että Leadbeater syntyi seitsemän vuotta myöhemmin, nimittäin 16. helmikuuta 1854, mikä päivämäärä oli hänen syntymätodistuksessaan, ja että jostain tuntemattomasta syystä syntymäaika myöhemmin vaihtui ensin mainituksi virheelliseksi päivämääräksi, joka oli merkitty hänen passiinsa. Leadbeater näyttää olleen vanhempiensa ainoa lapsi. Hänen isänsä kuoli tuberkuloosiin Lontoossa vuonna 1862.

Valmis...  Näytä lisää

Henry Olcott syntyi Yhdysvalloissa 2. elokuuta 1832. Koulutukseltaan hän oli lakimies, ja hänellä oli New Yorkissa oma asianajotoimisto. Ennen teosofiksi tuloaan hän otti osaa sotaan etelävaltioita vastaan orjien vapauttamiseksi. Sodassa hän sai everstin arvon. Hänet tunnettiin pystyvänä ja rehel-lisenä juristina, joka oli tehnyt uudistavaa tieteellistä tutkimus-ta esim. maanviljelyksen alalla. Sen vuoksi hänet nimitettiin hallituksen sotaosastoon sen jälkeen kun hän oli sairastunut sodassa punatautiin. Virkailijana hän paljasti muutamia laajoja petoksia. Sodan loputtua tämä luotettava ja kunnioitusta herättänyt kansalainen...  Näytä lisää

Hilda Johanna Pihlajamäki (o.s. Martin) 12. marraskuuta 1866 Kangasala - 23. elokuuta 1951Helsinki, oli suomalainen näyttelijä.

Hän toimi näyttelijänä August Aspegrenin kansanteatterissa 1887 - 1897, Uudessa Teatterissa 1897 - 1899 sekä Suomalaisessa maaseututeatterissa 1899 - 1903 ja Kasimir Leinon Suomen Näyttämöllä 1903 - 1904. Viimeksi Hilda Pihlajamäki näytteli Kansallisteatterissa 1904 - 1932.

Pihlajamäki toimi aktiivisesti Ruusu-Risti -järjestössä oli järjestön johtajana 1934 - 1951. Hän sai Pro Finlandia -mitalin 1946. Kangasalla sijaitsevan Pihlajamäen muistomerkin on veistänyt kuvanveistäjä Mauno Juvon...  Näytä lisää

Jussi (Samuel Johannes) Snellman (s. 26.6.1879 – k. 25.4.1969) oli Kansallisteatterin näyttelijä. Hän liittyi Teosofiseen Seuraan 16.3.1909 ja siirtyi Ruusu-Ristiin Pekka Ervastin mukana ollen yksi perustajajäsenistä 1920. Hän oli myös Ruusu-Ristin Neuvoston ja Ruusu-Risti Vapaamuurariveljeskunnan jäsen. Hän esiintyi Teosofisen Seuran ja Ruusu-Ristin juhlissa lausujana ja näyttelijänä, Pekka Ervastin 50-vuotisjuhlan kunniaksi hän laati sanat ja Erkki Melartin sävelsi kantaatin Etsijä.
Jussi Snellman oli Buddhismin ystävät – Buddhismens vänner -yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja. Hän kirjoitti myös teosofis-ruus...  Näytä lisää

Rudolf Steiner syntyi pienessä Kral-jevecin kylässä, Itävalta-Unkariin kuu-luneessa Kroatiassa 27. helmikuuta 1861. Hänen isänsä oli rautatievir-kamies, minkä tähden perhe muutti usein paikasta toiseen. Pieni Rudolfkin joutui vaihtamaan kyläkoulusta toiseen. Vasta kymmenvuotiaana hän pääsi Wie-ner-Neustadtin reaalikouluun valmis-tuakseen insinööriksi. Tultuaan yliop-pilaaksi hän ryhtyi opiskelemaan luon-nontieteitä Wienin polyteknisessä opis-tossa. Hänen harrastuksensa kääntyivät kuitenkin klassisiin opintoihin, filoso-fiaan ja kirjallisuuteen Wienin yliopis-tossa. Hän pyrki pukemaan yliaistillisen maailman selkeään k...  Näytä lisää

Ruotsin Teosofisen Seuran hallituksen jäsen ja ylisihteeri 1899.
Gustav Zanderin poika.

Pekka Ervast asui Emil ja Gertrud Zanderin luona 1900 kaksi kuukautta ollessaan Emil Zanderin kutsumana luentomatkalla Ruotsissa.


Ennen pitkää saapui uusi kirje tohtori E. Z:lta. ”Nyt me välttämättä tahdomme teidät luoksemme”, hän kirjoitti ”emme aseta mitään vaatimuksia, toivomme vain, että tulette kanssamme pohtimaan ja keskustelemaan asioita. Tulkaa nyt heti huhtikuun alkupäivinä ja olkaa tervetulleena vieraana vaimoni ja minun kodissa. Toukokuussa on seuramme vuosikokous ja silloin saapuu Tukholmaan eversti Olcott; hänen t...  Näytä lisää